Tunteiden vuoristorata, tunteella, ei järjellä.

Kun kurkkua puristaa ja sydän on pakahtua, onnesta tällä kertaa.

Tapahtumaketju sai alkunsa kesällä Tyrnävän paimennuskisoissa. Kisoissa tottakai oli monia erilaisia, hienoja koiria. Mutta yksi oli selkeästi ykkönen, toinenkin herätti kiinnostuksen. Nykyaikana kun älypuhelin on mukana, jo heti kisoissa piti alkaa googlettelemaan kuka ja mistä. Googlettelu tuotti tuloksen että koira oli Päättymätön Teho, kari. Koira oli erittäin nopea, "keveä" eli ei hirvittävän voimakas silmä vaikka oli intensiivinen ja uhkui voimaa. Juuri sitä voimaa jota nyt en edelleenkään osaa selittää.

Tapahtumaketjuun tottakai kuuluu yhteydet kasvattajaan, pentussuunnitelmat, omat suunnitelmat, empiminen jne jne. Pennut syntyi, kuulumisia tihkui, edelleen empimistä. Emä oli videolla ihan samantyyppinen, intensiivinen ja periksiantamaton. Vasta pentujen ollessa 7 viikkoisia tuli lopullinen päätös, tästä on saatava pentu, hinnalla millä hyvänsä. Pennuista näki videolta että aivot tulee mukana jo perustoimituksessa eikä ne ole puhtaasti saalispuolen koiria. Kyllä,se on juuri se juttu. Samaan syssyyn kun katselin sulutauluja niin sen tajusin.

Uros, kari, sen emän emän emä on snow. Snow on taas roni emän, vissyn sisko. Uroksen emälinja on siis sama kuin ronilla. Joo, tuo se tietty pienen epiriskin mutta ronilla se oli molemmilla puolilla. En tiedä mikä voima ohjasi mutta ihastuin siis kisoissa ainoaan jalostuksessa olevaan ronin sukuhaaraan. Eihän tässä vaiheessa enää ole paluuta. Järjellä ei enää ole mitään tekemistä, nyt mennään tunteella loppuun asti.

Sehän piti sitten perjantaina startata kohti Orivettä, 450km suuntaansa. Perillä makea pentue, jokainen pentu olisi ollut potentiaalinen. Kukaan ei varmasti ole helppo, ei mikään tulosautomaatti. Mutta yhteistyön toimiessa varmasti hienoja ja voimakkaita koiria.

Minulla oli lopulta varaa valita parista vaihtoehdosta. Ja mähän päädyin siihen ilkeinpään ja dominoivimpaan narttuun. Se tuli meille sijoitussopimuksella kun kasvattaja halusi siihen jättää jalostusoikeuden. Pentujen takana on hienoja paimenia. Englantilaisia sukuja ja emä on tuontikoira. Pari pentua on menossakin työkoiriksi, siksikin odotukset on korkealla. Potentiaalia pitäisi löytyä.

Eli nyt esittäytyy Päättymätön loiste, alias Ilona. Terhakka lyhytkarvainen trikkityttö. Olen mykkänä onnesta. Muutaman päivän tutustumisen jälkeen en keksi mitä muuttaisin kun pitäisi kuvailla täydellinen pentu.