Työvoitto

Jos välistä taas tännekin jotain. :) Talvikausi päätettiin ja kesäkausi on aloitettu rytinällä. Koirat on pysyneet terveinä ja minäkin suurinpiirtein. Kevään kestänyt kaamosmasennus on taittunut ja treenaamisen lähes koko kevään estänyt jäätikkö on sulanut. Aurinko paistaa ja koirat pelaa.

Hallikausi siis päätettiin huhtikuun loppuun. Aksassa ronin kanssa olemme kehittyneet mielestäni hurjasti. Mun liike alkaa olla koiran tasolla kun vain saan potkittua itseni vauhtiin. Mutta sitäkin tärkeämpänä pidän sitä että rytmitys touhuun on löytymässä. Vaikka on kiire, on olemassa paikat joissa ei saa olla kiire, oikealla hetkellä pitää muuttaa juoksurytmiä jotta koiran saa myös muuttamaan rytmiään. Ohjaus on karsittu minimiin jotta koiralle olisi selkeämpää mitä ohjaaja haluaa. Joskun jopa liiankin minimalistista ja nyt ollaankin tulossa takaisin päin. Nyt pikkuhiljaa että vauhti-ohjaus-kombinaatio pysyy kasassa, ennenhän ohjaaminen kovassa vauhdissa muistutti jotain helikopteria.

Voisin jopa taas harkita kisaamaan lähtöä mutta kontaktit on ihan hajalla, roni jopa sukkelasti hyppää niistä yli. Siihen pitää ottaa tehotreeni vielä ennen kuin lisenssiä lunastaa. Hallikauden toiseksi viimeisissä treeneissä tuli taas sellainen "ahaa" oivallus kun opettelimme hiton kiemuraista, samoja esteitä menevää rataa. Koutsi sanoi siinä että älkää opetelko esteitä, opetelkaa ohjauslinjoja. Se oli sellainen hetki joita koiran kouluttamisessa aina välillä tulee, "miksei tätä ole kukaan aiemmin sanonut". Tuo ajatus auttoi taas paljon mua eteenpäin, unohdan estejärjestyksen opettelun, opettelen vain ohjaukset esteiden väliin. Opettelee sijoittumisen, painon siirrot, vartalon käännöt ja rata tulee siinä sivussa. Vaikea selittää, mutta käytännössä toimi minulle. Samanlainen hetki mulle oli aikoinaan kun ennen ensimmäistä tokokoetta sanottiin että keskity ohjaamaan, älä keskity koiraan. Se tulee kuten se on opetettu.

Tottiksen puolella hallikausi päätettiin molemmilla pitkiin seuraamisiin häiriössä. Ronin kanssa taisimme kiertää hallin 7 kertaa ennen palkkaamista. Roni tekee niin hienoa työtä nykyisin, mielentila pysyy joka treenissä hyvällä alueella, en edes muista milloin treeneissä olisi sattunut vajoamisia. Parantunut, mustavalkoisempi suhde arjessa ja arjessa tapahtunut koiran aktiivisuuden ja röyhkeyden vahvistaminen ohjaajaa kohtaan on auttanut. Ja röyhkeä siitä on tulossa. Ennen kun se halusi huomiota mun maatessa sohvalla, se peruutti eteen anteeksi pyydellen ja odotti koskemista. Nykyään se hyppää sohvalle, jopa puoleksi päälle ja tassulla kuopimalla vaatii huomiota. Mä olen niin tyytyväinen kun alan tajuamaan kuinka pienistä asioista asiat lähtee. Ja eritoten tyytyväinen siihen kuinka paljon olen pystynyt jo nyt korjaamaan meidän suhdetta.

Bradin kanssa tunnun olevani enemmän hukassa nykyään. Koutsi sanoi etten voi ohjata siten kuten ronia. No piru, miten sitä sit pitää ohjata? Vilkas ja aktiivinen koira on välillä lähes hektinen. Siitä huolimatta sen seuraamisesta esimerkiksi on tulossa todella hieno. Se keskittyy, tekee pirun tarkkaa työtä mutta äärettömän kovassa vietissä. Kuten aiemmin olen asiasta maininnut on se lähdetty kouluttamaan melko puhtaasti operantisti alusta asti, käsikädessä viettiteorioiden kanssa. Eli operanttikoulutus yhdistettynä maksimaaliseen viettiin, viettiä ei ole yritetty suitsia alas teennäisesti esim nameilla vaan pallopalkalla opetettu koira itse hallitsemaan viettinsä.

Nyt kun palkkana on sen eniten himoitsema pallo ja se tietää ettei se saa sitä ennen kuin se keskittyy ja tekee asiat oikein. Hankaluutena on mulle ihan uusi tyyli, koiran oleminen oppimisalueen ylärajoilla ja saalistilttaus. Viimeisin tosin johtuu ensimmäisestä, uusi tyyli ja mun virheet luo painetta koulutukseen ja kun koira on vietissä ja siihen yhdistyy epävarmuus, on tiltti valmis. Tätä on hyvin saatu jo auki puhtaasti mustavalkoisuudella.

Hakutreenit on startattu myös maastojen aukeamisen myötä. Molemmat tekee vielä pistoja suorapalkalla ja ilmaisuja työstetään erikseen. Bradille otettiin viimeksi eka treeni molemmille puolille aluetta. Hyvin se alkaa irrota. Edelleenkään en käytä näkö tai kuuloapuja metsässä, tuulen ja kaistaleiden avulla työstetään suoria pistoja. Saatan olla vähän natsi pistojen suoruuden kanssa mutta haluan että jos metsässä on esim iso kivi, saan koiran kiertämään sen kiven. Ronilla on melko hyvät pistot, menee aikalailla sinne mihin lähetän. Nyt mukaan on otettu tyhjät. Se irtoaa hyvin sinne 50-60m ja tekee aika hyvää laatikkoa. Tyhjältä hallintaan tulo toimii hienosti, vietti tuntuu vain nousevan ja sammalet vaan pölisee kun yliheitän sen toiselle puolelle.

Ronin rullailmaisua työstetään sivussa ja sillä alkaa olla haju hommasta, vielä kuitenkin erillään jonkin aikaa. Bradilla ois melko valmis rullailmaisu, se tuo lelut maalimieheltä minulle enkä pakotakkaan sitä jäämään leikkimään sinne. Silti haluisin sille haukkuilmaisun. Ihan oman oppimisen vuoksi. Remu oli haukkuva mutta se rakennettiin ilman minkäänlaista tietoa, tuurilla se tuli. Oletettavasti hommassa olisikin tullut ongelmia ajan myötä. Muutamia kertoja on jo turhaumaa purettu haukkuun. Pieniä ongelmia on kun 2v sitä on opetettu patoamaan itseään ja nyt saisikin purkaa haukkuun. Mutta uskon siitä tulevan hyvä. Hakuryhmä sanoi alkuhaukuista että onpa pahan ja ruman kuuloinen haukku. Asenteella se sieltä tulee, ja ääni on aika korkea, voi siis kuulua metsässä hyvin.

Vaikka hakuryhmämme on kokematon, on porukka hyvä ja odotukset etenemisen kanssa korkealla. Koirat on hyvin potentiaalisia myös. Ryhmä on myös sopivan pieni jotta treenit ei veny pitkiksi vaan kuten sunnuntaina, 2,5h treenattiin kaikki koirat kahdesti. Jossain vaiheessa pitää ottaa joku ulkopuolinen katsomaan päältä ettei sokeana omalle tekemiselle tee jotain virheitä.

Esineruutua teen molemmille kaistaleella ja omilla tutuilla esineillä. Työvoitto on sentään sekin että roni nykyään tuo sieltä esineet, jopa laukalla. Treenaaminen ei ole enää ajasta, paikasta tai kuun asennosta riippuvaista vaan keskittyy uusissa, häiriöissä ja kaikenlaisissa paikoissa. Tästä siis kohti kesää, BH paikkaa ajattelin alkaa katselemaan jotta mahdollisesti loppukesästä pääsisi hakukokeeseen. Paimennuskisat syyskuussa on myös tähtäimessä.