Maanantaina hakutreenit. Remulle tehtiin vähän jäynää ja laitettiin 2 maalia ihan vierekkäin. Meni ekalle maalimiehelle hyvin, aloitti ilmaisun, huomasi 5-10m päässä olevan toisen maalin, kävi muutaman metrin toisella maalilla päin mutta palasi takasin ja ilmaisi ekan hyvin. Palkkaukset, normaali lähetys ja ilmaisi toisenkin maalin hyvin. Mielestäni erittäin hyvä suoritus tilanteessa joka varmasti hämmentää koiraa. Ronille ihan muistutuksena yksi maali heikossa tuulessa n. 30 metriin. Hienosti se irtosi ja haki. Leikki on myös kehittynyt ja näkee että se tykkää hommasta. Taidan kuitenkin vielä odottaa henkistä kasvua ennenkuin todenteolla alamme hakua treenaamaan.
Tiistaina kävimme vieraalla kentällä kokeneen tokoilijan silmien alla. Ensin katselin hänen treeniä bc:nsä kanssa. Ja minä tykkäsin. Sitten minä ronin kanssa. Otin seuraamispätkää ilman virittelyjä, ja laamahan siinä mukana tuli. Palaveerattiin tämän jälkeen hetki jos toinenkin. Neuvoksi sain keskittyä vireeseen. Hyvin lyhyitä treenejä, keskittyä vireennostoon leikillä ja vihjesanan voimistaminen. Eli koira autosta, leikkiä, sivussa pikku seuraamista, leikkiä ja koira autoon ennenkuin vire alkaa laskemaan. Toisella kertaa riehutin koiraa ja väliin seuruuta, heti oikeasta paikasta palkka ja taas riehuttiin, muutama toisto tätä ja koira autoon. Ja sehän toimi, tuntui paljon paremmalta. 3 koiran treenit kestivät 2,5h, josta koirat kentällä korkeintaan 30min. Mutta hyvin antoisaa keskustelua meillä oli. Ja kun tietää että kokemusta on samantyyppisestä rauhallisesta yksilöstä jonka kuitenkin saanut toimimaan hyvin. Neuvot tulevat kokemuksesta. Toivottavasti pääsen toistekin treenaamaan tähän seuraan.
Keskiviikkona agility. 2.lk rata ja ohjaaja oli ihan kuutamolla, 90% keskittyminen ja 50% suoritus, vai miten se tami sanookaan. Ronikaan ei ollut ihan mukana, kentällä oli jokin haju joka veti kaikkia koiria puoleensa. Kuulin myöhemmin että tiistain ryhmäläisetkin olivat samassa paikassa haistelleet. Siitä treenistä ei jäänyt paljon kerrottavaa. Paitsi lopuksi tutustuttiin keinuun. Ajattelin että käymme vain rämisyttämässä sitä, että se on tarpeeksi ekalle kerralle. Ja mitä vielä, ei mitään reaktiota räminään. Otimme sitten ekat keinun ylitykset. Palkka keinun taakse, tai eteen, kuitenkin niin että yli pitää mennä. Lyhylle hihnalla ettei pääse hyppäämään alas ja namilla pysäytin kohtaan josta keinu kääntyy. Keinun laskeutuessa namia ja alas toiselle palkalle. Toistimme vissiin 5 kertaa eikä isompaa ongelmaa, pientä jännitystä vain. On se vain toimintakykyinen, jännittävässäkin tilanteessa se toimii.
Tänään oli ohjatut tokot. Tulin myöhässä paikalle, mutta sillä ei ollutkaan väliä, suunnitelmani oli toteuttaa saamiani ohjeita viretreeneistä. Eli koira autosta, hihnassa kentälle, kunnon leikkiä, pientä seuruuta jne ja koira autoon ennenkuin vire laskee. Hyvin meni, seuraaminen hienoa. Tauko ja toistin saman, otin välissä pari maahan menoa. Onnistui hyvin, paitsi ehkä hitusen lähti vire laskemaan eli liian pitkä kuitenkin. Mutta en antanut aikaa haistelulle, enkä laamailulle enkä muullekaan ylimääräiselle. Koko lyhyt pätkä täyttä toimintaa ja hikikin siinä tuli. Jatkan nyt tällä tavalla sen aikaa että saan koiran virittymään vihjesanalla ja vireeseen alkaa tulla kestoa.
Minua on varoiteltu liiasta vireestä. En usko että ihan helpolla saan ronille liikaa virettä. Kertaakaan en ole sitä saanut ääntelemään mitenkään ja mitä korkeammalle sen saan nostettua, sitä paremmin, nopeammin ja täsmällisemmin se toimii. Tietty ylilyöntejä tapahtuu, kuten hyppimistä seuraamisessa, mutta se on pienempi paha kuin laama joka pälyilee ympärilleen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti