Syysmietelmiä

Kesäkauden aksat lopetettiin eilen Moilasen Mikan koulutukseen. Mä tykkään Mikan tyylistä vetää koulutuksia, se laittaa kokeilemaan eri asioita, mutta se ei pakota vääntämään itseään sen muottiin. Odotukset eivät olleet lähes 3vk tauon jäljiltä kovin korkealla, odotin miljoonaa tulevaa koiraa. Mutta ehkä tauko oli tehnytkin hyvää ja mun tunne oli aika kohdallaan. Meno oli rentoa ja katsojien mielestä ohjasin normaalia paremmin, "mikset ohjaa aina noin" kommentein säestettynä.

Mika muisti mut virpan kisoista ja sanoi kisaradoistakin että siellä on hyviä pätkiä, ne pitäisi vaan saada yhdistettyä. Koulutus meni samalla kaavalla, tietty treenin tuloksena sain loppuun jo melko puhdasta pätkääkin. Pitkän päivän päätteeksi kellotimme jokaisessa ryhmässä aikoja ja ronihan tekaisi koko porukan nopeimman ajan. Viimeinen rima tuli kyllä alas mutta sillä ei ole mitään merkitystä. Pieksimme ajassa kuitenkin kokeneita kolmosen kisaajia joilla näytti jo menevän totiseksi kisaamiseksi ;)

Väliajalla sain leikittää muutamaa koiraa joka tuossa häiriössä ei vielä ollut mitenkään tuottavaa. Pitää erikseen käydä sit tottista tekemässä. Mutta on hienoa että muutkin alkavat kiinnostua mun ajatuksista ja olikin useamman kanssa hyviä keskusteluja. Musta on aina hyvä jos pystyy ajattelemaan asioita muutenkin kuin pelkästään omalla tyylillä, vaikkei se omalta tuntuisikaan.

Roomaan on monta tietä, mä olen nyt löytänyt mieleiseni. Se ei ole suorin ja se on kuoppainen, se opettaa paljon mutta se tuottaa paljon hyviä asioita. Nähtävästi se näkyy jo nykyään ulospäinkin. Mielelläni jaan jo nyt mahdollisimman paljon oppia eteenpäin. Mä olen kaiken oppini saanut pyyteettömiltä, vapaaehtoisilta opettajilta. Olen imenyt eri paikoista erijuttuja ja muodostanut niiden pohjalta omaa juttuani. Pyrin siihen etten ikinä unohda sitä, mistä tämä on saanut alkunsa. Musta on niin palkitsevaa nähdä muiden kehitystä, se ei saa olla ikinä multa pois.

Nyt keskitymme tokoon/tottikseen. Ensi lauantaina on Piirinmestaruus joukkuekisa tokossa. Meidän treenimäärällä en laita ylisuuria odotuksia, mutta tiedän ettei ronin osaaminen ole kadonnut mihinkään, ylläpidetty sitä on kuitenkin. Kokeen tavoite on ohjaajalta ehjempi suoritus kuin viimeksi. Rauhallinen ohjaaminen, jännitteen pitäminen läpi kokeen, eli en vapauta liikkeiden välissä, enkä koske koiraan, vaan hallitusti koe läpi, hyvin vähäisillä kehuilla. Toinen tavoite on saada roni toiminta-alueelle ja saada se siellä pidettyä. Sen suhteen olen luottavainen, niin varmaa työtä se on viime aikoina tehnyt. Koekenttä on tuttu agilitysta, eli vire ongelmia ei liene tulevan. Paitsi ehkä hallinnan kautta. Tulos joko tulee, tai jos ei tule niin sitten treenataan lisää.

Hakuryhmää olen nyt kasannut ja ihan potentiaalinen ryhmä näyttäisi olevan tulossa. Vielä ehtii sellaisen syksyn loppukirin ottamaan tässä.