torstai 5. maaliskuuta 2015

Valoa tunnelin päässä taas

Tiistaina olimme hallilla treenaamassa ja olin jo etukäteen päättänyt kokeilla ronin kanssa kokonaista noutoa. Nykyään kun treenaan kaikki niin pieneksi pilkottuna ja hyvää suhdetta painottaen, on kokonaiset liikkeet aina kysymysmerkkejä mut "yllätyksenä" ne tahtoo toimia hyvin. Ja sehän se pilkkomisen tarkoitus onkin. Kun ketjun kaikki osat on vahvoja, kestää ketju kokonaisena.

Siihen noutoon, lähtökohtahan on ollut se ettei roni halunnut ottaa kapulaa suuhun, tai jos onkin niin palautus on niin ja näin. Ja miten tähän on päästy? No huonolla kriteerilla ja siitä johtuneella ohjaajan hampaiden kiristyksellä josta johtuen pelkkä kapulan näkeminen on koiralle epämiellyttävää.

Nyt nouto on rakennettu ihan erikautta. Vietti on nostettu kahden kapulan leikillä, käyttäen kapulaa palkkana esim seuraamisessa jne arvotettu kapulaa ylös. Sen lisäksi ohjaajan lähellä olemista ja haastamista on vahvistettu. Muutenkin koiran vahvuutta suhteessa ohjaajaan on nostettu. Kaikkea sellaista mitä olisi pitänyt tehdä pentuna. Ansaitsisin kohta pääsyn teatterikorkeakouluun. Kyllä tuollaisella loskaisessa maassa makaamisella, tehden itseään heikoksi, kun koira repii lelua pitäisi saada suora pääsy kouluun.

No, nyt tosiaan kokeilin noutoa kokonaisena pitkiin aikoihin. Roni odotti lupaa hienosti, fokus palasi kapulasta ohjaajaan, lähti hienosti kapulalle, tarttui siihen epäröimättä ja kantoi hyvin mälväämättä, tuli suoraan eteen tarjoten kapulaa ylös, ei irroittanut kosketuksesta. Kaikkea saisi tulla vähän lisää mutta nyt asenne alkaa olla oikea, edessä istuessaan se katsoo suoraan silmiin "otappa tuosta kiinni niin päästään vähän taistelemaan". Ai vitsi et mä nautin tosta tunteesta. Kapulan arvotuksesta sen verran että se kapula vs. pallo leikissä on jopa palloa halutumpi.

Treeneistä ei ole teknisesti paljon kerrottavaa, koko talvi on oikeastaan treenattu henkistä puolta. Keskittyen siihen että koiran olo on varma, itsevarma, jopa haastava. Ja ronihan nykyään haastaa. Meille on kehittynyt jopa irroitusongelma. Välillä roni hirttää kiinni leluun, mikä ronin kanssa on positiivista. "Irti" käsky kuitenkin toimii jo sekundäärivahvisteena. Ihan arjessakin ronin kohonnut itsevarmuus näkyy. Mutta oikea suunta on treeneissä ja olenkin jo miettinyt vähän seuraavaa koetta ja ylempien luokkien liikkeitä aloiteltu treenaamaan.

4 kommenttia:

  1. Oisko kuvamateriaalia loskassa makaamisesta ja kapulasta taistelusta? ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei, onneksi ;) Mun puhelin teki tenät eikä mun kivikautisella mallilla onnistu kuvaaminen :D

      Poista
  2. se on hyvä vaihe kun kapulan kera joutuu tasapainottelemaan vahvisteen(pallo) ja kapulan (sekin vahviste:) ) suhdetta:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja vaiheena koko koulutus on niin hienossa vaiheessa kun alan pikkuhiljaa hallita tilanteen. Tekninen toteutus tahtoo jäädä vähemmälle kun nautiskelen siitä kun kuljettelen koiraa "tiloihin". Koira istuu lelu suussa ja mä erilaisella paineella leluun tai kosketuksella koiraan saan sen haluttuun tilaan. Se vain on niin makeaa että tahdon jäädä siihen kiinni.

      Poista