Jännitystä

Olen aika täpinöissään. H-hetki lähestyy, ensimmäinen pentue mitä ikinä olen odottanut syntyväksi. Kaikki muut koiramme ovat olleet syntyneitä kun niistä olemme kuulleet ja menneet katsomaan 4-5 viikkoisina. Paljon olen kyselly koirista, puolen suomen harrastajat käynyt läpi ja täysin outojen ihmisten kanssa keskustellut. Mukava on ollut huomata kuinka avoimesti kuitenkin suhtaudutaan outoon ihmiseen, joka kyselee mielipiteitä ja tietoja joistakin koirista. Odotan mielenkiinnolla että tapaan tulevaisuudessa näitä ihmisiä joiden kanssa olen ollut yhteydessä sähköisesti. Mutta tämänkin aamun aloitin katselemalla videoita, videoita koirasta jonka pennun haluan. Se intensiteetti ja nopeus vaan hurmaa. Se kaikki mitä olen kuullut koirista, se on jotain hienoa. Toivon parasta ja pelkään pahinta, mikään ei ole niin varmaa kuin epävarma.