sunnuntai 9. kesäkuuta 2013

Iisalmi

On kai sitä hullu. Sunnuntai aamuna lähdettiin kuuden pintaan ajamaan 200km Iisalmeen, agilitykisoihin. Eka startti oli merkattu alkavaksi 9.10. Heräsin taas myöhässä mutta onneksi oli kaikki valmiina. Ihan pikkasen saattoi olla väliin ylinopeutta mennessä. No ehdin kuitenkin ilmoittautumaan ajoissa ja ehdin hengähtääkin. En ole mikään aamuihminen ja se ehkä näkyikin. Torstain iltakisassa oli jotenkin parempi tatsi. Jokainen lähtö on myös videolla, lataamisessa youtubeen saattaa vaan mennä viikko..

Eka lähtö. Alussa oli heti sellaista vääntämistä että huh. Mun mielestä torstain kakkosten ratakin oli helpompi. Ei siinä nyt mitään ollut mitä ei oltais harjoiteltu. Alun estepyöritys vielä meni läpi mutta sitten kosahti hankalaan keppikulmaan, tosin on tuo monesti onnistunutkin. Jostain syystä kepit ei löytyneet ollenkaan ja jatkoin rataa ilman keppejä. Loppurata meni ihan hyvin, vaikka roni otti lentokeinun ja meinasin unohtaa ohjata puomille. Joo, puomin ja keinun eroittelua treenaamaan. Koirankin meno oli jotenkin laiskaa, oli sekin vissiin vielä unissaan.

Toinen rata oli jo perus ykkösluokkaa, muutama haastavampi paikka mutta menevää ja mukavaa rataa. Meinasin itse sössiä radan jo 4-5 väliin kun suunniteltu valssi muuttui sylkkäriksi, ihmeekseni koira kuiten irtosi tästä vielä 6 esteelle. Keinulle jarrutin varman päälle. Rata kosahti sitten omaan hätäilyyn, jarrutin koiran ja lähdin liian aikaisin pakittamaan, sehän sitten teki kiellon. Tämän jälkeen tuli jotain, mitä en ymmärrä. Lopusta 7 rimasta tuli 4 alas. Tästä saimme sentään tuloksen, +25, en edes tiennyt että niin paljon voi saada.

Kolmas rata, hyppyrata. Tässä hajosi minun pakkani ihan täysin, ajoitukset ihan pielessä, meinasin juosta esteeseen pahki jne. Pussille kielto, parista esteestä ohi jne. Ei paljon kerrottavaa.

Sain torstaina palautetta että mun ohjaaminen on laiskaa. Laiskaltahan tuo videollakin näyttää, mutta mitä sille voi tehdä. Nollat odottelee vielä mutta kyllä se niin hilkulla on ollut jo monesti että ne kohta tulee. Roni menee kivasti just sinne minne ohjataan, vauhtia alkaa olla myös. No tulipahan kokemusta, muuta reissulta ei jäänyt käteen. Paitsi näimme sisko-Pinnaa. Pinna oli kivan oloinen koira.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti