Flow-tiistai

Eilen oli taas aksapäivä. Ensin vedimme alkeiskurssilaisille treenit ja sitten oli omiemme vuoro. Koutsi ei ehtinyt paikalle ja olimme Hennan kanssa kahden. Kaksi aloittelevaa ohjaajaa, 2 nopeaa koiraa ja toisten suunnittelema treeni. Vielä viime vuonna meidän treenit olisi ollut vähintäänkin katastrofi, sähellystä, ahdistusta ja epäreilua ohjausta. Mutta ei enää, jotakin on tapahtunut. :) Rata oli valmiina aiemmin treenanneiden jäljiltä, lisäsimme siihen vain kepit parin hypyn tilalle ja vaihdoimme kaksi hyppyä takaakierroiksi. Kopioin röyhkeästi ratapiirroksen Hennan blogista.

2. hypylle pääsin esittelemään nyt aidon alencopterin, joka on edelleen mun mielestä sujuvin tuollaiseen paikkaan, ainakin minun kehon hallinnalla. Eli takaakierron merkkaus vastakädellä, siitä pyörähdys pois esteeltä ja oma liike vetää koiran hypyn yli, saati että olen jo 2 metriä hypyn takana kun koira menee ohi. Eli tuolla saa varman takaakierron sekä helpomman liikkeelle lähdön esteeltä. 4 hyppy merkkaamalla ja 5 - 6 väliin kokeilin valssi sekä ennakoivaa persjättöä. Linja ei ollut ihan kuvan mukainen ja putken väärä pää imi koiria joten ennakoiva persjättö osoittautui sujuvimmaksi. Roni kääntyy sillä aivan hiton hienosti, mulla pysyy fokus rataan ja ehdin blokkaamaan väärän putken pään.

Moilasen koulutuksessa oikeasti vasta ymmärsin valssin kunnolla ja olenkin entistä valmiimpi taas käyttämään sitä. Mutta edelleen, jos suinkin mahdollista, valitsen persjätön, se on meidän etenemisen kannalta paljon johdonmukaisempi. Kepeille piti muistaa vähän työntää, muuten pujoitteli hyvin. 11 tuottikin sitten vähän ongelmia. Ajoitusta en saanut kohdalleen alencopterilla, enkä perinteisellä takaakierrolla, aina myöhässä 11-12 välissä ja roni karkasi putkeen. Toimivaksi välin sai pakkovalssilla, vaikkei se sujuvalta tuntunutkaan. Mutta sillä saa koiran hallintaan eikä se karkaa mihinkään.

Kaikenkaikkiaan oivalliset treenit, saimme ratkaistua monta ongelmakohtaa itseksemme ja pitkästä aikaa tunsin ohjauksessa sen kuuluisan "flow-tunteen". Talvella oli ohjauksessa se tunne mutta se katosi kevät tauon aikana. Eli olin oikeasti kartalla, rytmitys onnistui kivasti ja sen pirun nopeankin koiran kanssa ei oikeasti ole kiire. Se pitää ohjata kiirehtimättä ja tarkasti, ja silloin sitä on pirun mukava viedä. Tuntuu kuin se lukisi ajatukset.

Bradinkin kanssa teimme 1-7 väliä, kakkosta tosin suoraan. Flow on vielä kaukana meidän tekemisestä mutta paranee se koko ajan. Bradille ei ole vielä oikein selkeää ettei palloa saa jos juoksee lyhintä tietä mun luo. Mutta 3-7 välin saimme tehtyä kokonaisena ja jopa valssasin 5-6 väliin.