torstai 5. syyskuuta 2013

Koira harrastusvälineenä

Toisessa blogissa oli kyseenalaistettu ja kysytty pitääkö omistaja koiraansa vain harrastusvälineenä. Tästä innoituksen saaneena aloin pohdiskella asiaa.

Onko koira sinulle vain harrastusväline? Tämmöinen tulee mieleen koska kirjoitat vain treeneistä sekä ei syö kunnolla ja juotat ja syötät energia juomia/jauheita koiralle.. :/

Kyllä, koira on minulle harrastusväline. Roni ja brad on otettu meille harrastuksia silmällä pitäen, minun harrastuksia silmällä pitäen. Miksi olisin ottanut koiramaailman ferrarin jos en arvostaisi sen ominaisuuksia.

Minähän olen perusluonteeltani laiska. Ilman koiria jäisin vain kotisohvalle makaamaan. Ja hulluna kai sitä pidettäisiin jos hyppisi tuolla metsässä pressu niskassa ilman koiraa, hakuharrastuksessa se ymmärretään. Koiraharrastus on tuonut paljon. Kavereita, naurua, onnistumisen tunteita, rauhoittumista sateisessa syysmetsässä. Harrastushan on parhaimmillaan sellainen joka vie ajatukset pois arjesta, pitää yllä kuntoa ja on hauskaa. Juokseminen ei ole hauskaa, hiihtäminen ei ole hauskaa, koiran kanssa ne on hauskaa. 1-3h muutaman kerran viikossa on tilanne jolloin ei ajattele arjen ongelmia, silloin ollaan treenaamassa, silloin on hauskaa.

Olen halunnut mahdollistaa harrastukseni monipuolisuuden valitsemalla rodun jonka kanssa pystyy tekemään lähes mitä vain ja se on mahdollista tehdä vielä erittäin hyvin. Eli koirani on minulle harrastusväline. mietin paljon lepoaikoja, olen miettinyt kuntokaudet ja treenikaudet erikseen. Seuraan ja mietin ruokintaa tarkasti, hieron ja venyttelen koiria. Uskon niiden asioiden olevan hyvin, varsinkin kun rotu on jalostettu tekemään.

Sen lisäksi ne ovat perhekoiria, lasten kavereita, sohvanlämmittäjiä kainalossa, varpaiden lämmittäjiä sängyssä. Ne ovat mukana jokapäiväisessä arjessa. Pääsevät metsään, meren rantaan, treenikentälle ja laitumelle. Esimerkiksi ronille parempi paikka voisi olla lammastilalla työkoirana, se juttu mihin se on jalostettu. Mutta toivon että tämä on se toiseksi paras paikka.

Loppudilemma kai on että koirat on mulle harrastusvälineitä(kin) mutta myös paljon muuta. Sählymaila ei paljoa sohvalla lämmitä.

Seuraavaksi kuvakollaasi arjestamme ja näistä tilanteista otettuja heikkolaatuisia kännykkä kuvia.






















2 kommenttia:

  1. Luin tuon saman kommentin ja naurahdin. Kyseessähän oli treeniblogi. Miksi siellä siis kirjoitettiin treeneistä?

    VastaaPoista
  2. Nemokin on mulle harrastusväline. Tietyssä mielessä Nalakin on sitä, sen kanssa harrastaminen on vain ainakin toistaiseksi kapea-alaisempaa. Mutta nämä "harrastusvälineet" huolehtivat, että ulkoilen päivittäin ja on opettaneet mulle suunnattoman määrän asioita, mitä en muuten olis ehkä koskaan oppinut! Kärsimättömästä on tullut kärsivällisempi ja laiska ihminen on vihdoin löytänyt harrastuksen, jonka pariin miltei poikkeuksetta lähtee iloisena.

    Ja meillä näiden harrastusvälineiden kunnossapito on paljon paremmalla tolalla kuin talouden ihmisten. ;) Meidän äitin silmät meinasi tippua päästä, kun kertoilin koirien hierojakäynneistä.

    VastaaPoista