tiistai 6. elokuuta 2013

Alkaa tulla väsy

Mulla nimittäin. Ollut aika tiukka rypistys töiden vuoksi ja koirat ovat jääneet aivan liian vähälle huomiolle. Tänään jätin kaivinkoneen parkkiin koko illaksi ja ensin vietin ronin kanssa kahdestaan aikaa kentällä. Ja olihan sillä taas pojalla virtaa, meinasi vähän rimat taas tippua. Vähän pitäisi painetta niihin lisätä mutta siinäkin olen myöhässä. Kuten aina jokapaikassa muutenkin agilityssa.

Mulla alkaa tulla väsy, henkinen. Mää en vaan osaa, enkä opi. Kuin norsu posliinikaupassa. Roni ois kovaa kamaa lajiin mutta ohjaaja konttaa perässä.

Piirinmestaruusjoukkueeseenkin tuli ilmoittauduttua. En tiedä oliko kannattava päätös tällä asenteella. Jokatapauksessa nyt otetaan loppurutistus. 17.8 on kisat, siihen treenataan tosissaan ja sen jälkeen aloitetaan tauko, talvikauteen asti. Voidaan käydä treenimässä mutta jään pois ohjatuista. Ehkä tämä tästä.


6 kommenttia:

  1. Pää pystyyn! Tutut fiilikset kyllä, välillä tekee mieli hakata päätä seinään, kun ei vaan itellä löydy ohjaukseen mitään tolkkua. Mutta Nemo antaa anteeksi ja niin varmasti Ronikin. Pitää vaan opetella, vaikka se saakelin vaikeaa onkin. Ei sitä kaikessa voi olla seppä syntyessään, agility on oikeesti haastavaa tommosten tykkien kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on vaan niin turhauttavaa kun pitäisi päästä tasoon +20, toiset lähtee nollatasosta ja ite lähtee -20 tasosta.

      Poista
    2. Sama se on mullakin. Oonhan mää Nalan kanssa liidelly pitempään, mutta ei sitä vaan voi edes verrata siihen, mitä Nemon kanssa juokseminen on.

      Pakko vaan uskoa, että sieltä se oppi hitaasti mutta varmasti uppoaa kalloon. Ja karua palautetta pitää välillä saada, että pysyy pakka kasassa, mieli virkeenä ja taistelutahto yllä. :)

      Poista
    3. En mää ole edes saanut palautetta. Itseaiheutettua itsekritiikkiä ja itseruoskintaa pahimmillaan.

      Poista
  2. Tietäisitpä, mitä on ollut opetella puruja! Viisi sanaa: xxx, irti, kiinni, sivu, seuraa... ei mene jakeluun, ei sitten millään. Aina väärinpäin jotenkin.
    Mutta lasikaapin norsusta tulee kuoriutuessaan sellainen tiikeri, että pois alta! Usko pois ja usko itseesi! Sinulla on hyvä koira ja kukapa sen on niin pitkälle vienyt? Ei se itsekseen ole noita esteitä oppinut, vaikka beecee onkin. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se tuntuu oppivan :D Tämä on kuin Tanssii tähtien kanssa ohjelma, jos on kaksi vasenta jalkaa niin se on hankalaa. Ja myötähäpeän tunne on suuri kun viikosta toiseen pidetään mukana tanssijaa josta ei ikinä tule hyvää, korkeintaan keskinkertainen. ;)

      P.S. En siis ole seurannut ikinä ohjelmaa mutta lööpeissä pari vuotta sitten oli juttua yhdestä tanssijasta.

      Poista