Törmäsin netissä hyvään kirjoitukseen ja piti tulla vielä lyhyesti kirjoittamaan. Jatkuvalla syötöllä käytetään riskikoiria jalostukseen, bordercollieissa sekä muissa roduissa. Olkaa hyvät pennun ottajat tarkkoja mistä ja mistä suvuista koiran otatte, käyttäkää aikaa sukujen tutkimiseen älkääkä uskoko varmaksi mitä kasvattaja sanoo. Riski on pienikin riski, jos kasvattajan mielestä yhdistelmä on riskin arvoinen, miettikää oletko itse valmis menettämään koirasi. Koira voi parhaimpaan pentuaikaan vaatia isot leikkaukset, pitkät toipumiset, voi kuolla kohtaukseen juuri koulutettuna. Ajatelkaa tilannetta että koiralla todetaan epilepsia, addison, cushing, ocd ja mitä näitä on. Tietoa on saatavilla sekä on sukuja joiden riskit eivät ole niin suuret. Ikinä ei voi tietää mitä koirasta tulee, mutta kannattaako riskiä suurentaa?
http://chicchoix.com/blog/?p=3428
Olipa hyvä-tai ei-hyvä- linkki. Hyvä siinä mielessä, että, jo se avaisi edes jonkun silmät sen söpön pennun edessä. Ei-hyvä siinä mielessä, että oli niin kurjaa luettavaa.
VastaaPoistaNyt tehdään esim. Addison-Cushing-taustaisille pentuja.
OCD on peitettynä- kerrotaan kuvaustulos ei OCD ja kuitenkin irtopala on olemassa. On ainakin ollut. Kysykää yv:llä, mistä on kyse, jos on kiinnostusta siihen tietoon.
Itse en enää ikinä ottaisi koiraa, vaikka kuinka kasvattaja selittäisi sen puhtaaksi.
Itselleen sen koiran aina ottaa, ei sille kasvattajalle.
Tietenkin, jos haluaa pelkän näyttelypuudelin vaikkapa bordercolliesta, niin silloinhan ne näyttelymenestykset ovat se suurin painoalue.
Mutta mennään tosi kauas, jos BC alkaa olla pelkkä näyttelyteos.
Joku joutuu tekemään 12 tuntia päivässä töitä, että saa ne koiran hoidot maksetuksi. Eikä edes riitä.
Hyvä Jani, että toit tuon linkin tänne.