Ratapiirroksesta näin jo että tässä joutuu vähän juoksemaan. Mutta pelipaikoilla tämä tuli vielä selvemmäksi, tämä oli tarkoitus tehdä ilman ääntä ja käsien käyttämistä. Olen tätä kokeillut silloin tällöin, siis olla kokonaan käyttämättä käsiä, ääntähän en juuri käytä muutenkaan.
En muista saimmeko kertaakaan täysin puhdasta rataa, vähintään rima tuli alas, joita tuli yllättävän paljon eilen. Mutta saimme hyvää pätkää ja taas oli niin avartavaa nähdä mikä on oikeasti olennaista ohjaamisessa. Ja näin pystyy keskittymään siihen olennaiseen, eli liikkeeseen ja hartioiden käyttöön.
Mutta itse rataan. 3 esteen ajoitus oli ehkä pahin mulle, takaraivossa jyskyttää että 5 esteelle on kiire, 4 esteellä joudun tekemään mun jalkatyöskentelyn ylärajoilla olleen rintamasuunnan muutoksen vauhdista mutta silti 3 este pitää malttaa ohjata, ei auta kiirehtiä tai tulee ohi, toisaalta ei auta jäädä seisomaankaan. Juuri näitä ajoitus ongelmia. Tällä pätkällä roni näytti väliin oppikirjamaisia takaakiertoja ja välistä vetoja. Tämä ohjaamisen tarkkuus on varmasti hyväkin asia, kunhan opin hallitsemaan itseni. Nykyisellä tasolla se tuo paljon muuttujia kun en vielä hallitse itseäni. No jatketaan rataa.
6-7 väli, niinhän siinä kävi että jäin seisomaan ja töllistelemään että meneekö se sinne putkeen, hitto soikoon kun se menee, ei sitä tarvi varmistaa. No jalkoihinhan se tuli tuossa välissä, onneksi tajusin luovuttaa eikä isompaa törmäystä tullut. No ei tässä lopussakaan isompia ongelmia ollut, samaa jatkettiin. Mun hätäilyllä sai aikaiseksi ohituksia, takaakiertoja ja välistä vetoja. Mutta menee se vaan hienosti, kuin ajatuksen voimalla, kun saisi vaan sen ajatuksen pysymään kasassa.
Lopuksi kokeilin ihan peristeisesti, käsiä käyttämällä, eikä siitä tullut mitään. Kun kädet on mukana, lopetan kropalla ohjaamisen ja onnistuneen lopun aikaan saadakseni liimasin kädet taas vartalolle. Pitääköhän seuraavissa kisoissakin oikeasti sitoa nuo kädet kiinni, ne vain häiritsee meitä.
Tottista ollaan sentään joulomallakin väännetty, mutta siitä ei ole muuta sanomista kuin homma alkaa toimia.
Vuoden vaihteessa on tapana käydä läpi edellisen vuoden ja tulevan vuoden tavoitteet. Mä tyydyn siihen että tavoitteet oli liian kovat, loi henkisiä paineita eikä niillä ollut realistisia mahdollisuuksia toteutua kun työnteon ilme ei ollut edes sitä mitä halusin.
Tulevalle vuodelle laitan pari tavoitetta:
1. Ohjaajan mielentila. Kaikki hampaiden kiristely jätetään pois, taivuin jopa siihen että hanskat ovat osa treeniasustetta jottei tarvitse hampaanreijistäkään kiristellä. Löysempi pipo päähän, ei tää ole niin vakavaa. Tässä ollaan jo menossa parempaan.
2. Koirien mielentila. Tässäkin olemme menossa koko ajan parempaan ja alamme päästä taas itse asiaan, eli yhdistetään liikkeet hyvään mielentilaan. Ronin kanssa liikkeet on helpompia kun se periaatteessa osaa ne, mutta ongelma on mielentilassa. Osa liikkeistä tulee väärässä tilassa joten vaihdan esimerkiksi seisomisen ja maahanmenon käskyä. Bradi taas ei osaa edelleenkään yhtään käskyä kunnolla, mutta mielentila alkaa olla hyvä.
Tulostavoitteita en laita, tulokset tulee kun olemme valmiita. Jatkamme useamman lajin parissa, painotukset voivat kesän tullessa muuttua. Uskon että kausi 2014 tulee olemaan parempi, mutta en ota stressiä. Hauska yhdessä tekeminen on tärkeämpää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti