Aamu ei ollut taaskaan mun juttu. Teimme rataa tuonne A:lle asti aamulla. Eka meni ihan putkeen kun tein 5-6-7 sarjan omaan tyyliin. Jarru 5 esteelle, välistä veto, hyppy pois päin ja hyppy kohta ja A:lle, No sitten vaihdoimme toiseen. Eli valssi 5-6 väliin ja sylkkäri 6-7 väliin. Tämähän se on mulle vaikeeta. Ollaan kyllä talvellakin tätä treenattu. Se vain tällä koordinaatiolla on ongelma käyttää kahta kättä ja rytmittää askellusta oikein. Jotenkuten saimme sen viimein onnistumaan ja aamun vuoro päätettiin tähän.
Iltapäivällä lämpötila huiteli taas hellelukemissa. Jatkettiin rataa A:lta, kerran jouduin palauttamaan A:n kontaktille kun valui läpi. Nyt pitää ottaa jämysti nuo stopit, kun kisoissa varsinkin annoin niiden tulla läpi. Kepeille lähetin 9 esteeltä ja löysi ne erittäin hyvin. Mun täytyy muistaa antaa tilaa että se ottaa itse ekavälin, jos menen läheltä ohjaamaan niin se ei onnistu. 12 tein jaakotuksen joka onnistui täydellisesti, koira ehkä nanosekunnin mietti jopa kieltoa kun ei olla tuota harjoiteltu mutta se onnistui täydellisesti. 11 putken pää oli lähempänä puomia joten puomin erottelusta odotin hankalaa mutta sekin onnistui kun maltoin ohjata. 14 hypylle tein ihmeellisen persjättö sylkkäri yhdistelmän joka kuiten toimi muttei tuntunut ollenkaan luontevalta. 17-18 väli leikkaamalla ja saimmekin heti puhtaan lopun. No palasimme 14-15 hypylle johon vaihdoin 14 takaakierron ja leikkasin 14-15 väliin jollin se meni täydellisesti.
Loppuun kouluttaja sanoi että nyt otat koko radan haltuun. No teimme työtä käskettyä. En lähtenyt varmistelemaan vaan valitsin 5-6-7 välille sen aamulla tökkineen valssi-sylkkäri yhdistelmän ja sehän onnituikin täydellisesti. A:lle varmistelin ja annoin kontakti käskyn minkä häivytys on menossa. Kepeille maltoin taas heittää jo 9 hypyn takaa. Jaakotus 12 meni nappiin, todella tiukka käännös. Puomin erottelu taas kunnossa. Ja loppu rallateltiinkin leikaten mä vaan kauhoin käsillä koiralle suuntaa kuin joku Phelps. Koira kävi kyljelläänkin vielä käännöksellä 18 hypylle mutta niin vain otettiin raskaan helleviikonlopun lopuksi nollarata ja ihan täydellinen suoritus.
Koira sai ansaitut kiitokset myös kouluttajalta. On kuulemma uskomaton moottori koiralla, jaksaa ja jaksaa hellesäässäkin. Hyvin ohjattava ja nopea, nollia meillä kuulemma alkaa ropisemaan, paketti on kuulemma kasassa. Mut yllätti täydellisesti tuo ronin jaksaminen. Vielä talvellahan tuntui että se hyytyy muutaman toiston jälkeen mutta kuntokuuri ja syttyminen lajiin on auttanut. Jäähdyttelylenkillä meinasi kyyneleet nousta silmiin kun koira kaikkensa antaneena makasi kuraisessa pelto-ojassa kaulaansa myöten. Kyllä tietää mikä on ronin laji, ihan mahtava koira! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti