Mietelmiä laumaelämästä.

Koiralauma, susilauma, koira-ihmislauma, laumanjohtaja ja laumakäyttäytyminen. Nämä herättää paljon mielipiteitä. Kärkkäimmät mielipiteet laumahierarkiaa vastaan tulee yleensä ihmisiltä joilla on yksi seurakoiratasoinen koira. Montako koiraa pitää olla että voidaan puhua laumasta? Ennen ajattelin että kolme, bradin tulon jälkeen huomasin että vähintään neljä. Minulla on ollut mahtava tilaisuus seurata koirien käyttäytymistä laumassa. Jokaisen pitäisi saada kokeilla elämistä neljän koiran kanssa. Sen jälkeen voi puhua laumakäyttäytymisestä.

Olen ihaillen katsellut parin kasvattajan koiria kun olen heitä tavannut. Kuinka pienillä eleillä ja käskyillä ohjataan 10 koiran laumaa. Rotuna on tietysti ollut bordercollie, joka on rotuna helppo. Olisi mielenkiintoista joskus nähdä vaikka 5 saksanpaimenen lauma joka on tasapainossa. Se vaatii jo melko taidokkaan ihmisen joka sellaisen kykenee hallitsemaan. Ja tarkoitan nimenomaan arkea, olemista ja tekemistä mitä kotona tms tehdään. Erotan tämän nyt täysin koirien koulutuksesta, se on vain temppujen opettamista koiralle.

Meillä remu johtaa koira laumaa suvereenisti. Roni ei ole sitä ikinä edes yrittänyt kyseenalaistaa. Bradi voi tulla sen tekemään kunhan kasvaa ja jos remu on edelleen olemassa. Minttu ei ymmärrä laumakäyttäytymisestä mitään. Kai se on jalostettu jo niin pitkälle että se raukka on tyytyväinen mamman kainalossa sohvalla. On se myös aika kuningatar, kaikki ihmiset on sitä varten. Mutta hallitsen laumaa remun kautta. Kun remu on hallinnassa niin laumakin on hallinnassa. Siksi käytän usein ronia ja bradia erikseen lenkillä, kun remu ei ole täydellisen hallinnassa. Pohjatyö pentuna on jäänyt tekemättä ja se tulee näkymään aina.

Bradin tulo järisytti laumaa hetkellisesti. Roni alkoi kukkoilemaan remulle, remu nokitti sitä ja bradi häslää mukana. Sittemmin tasapaino on löytynyt mutta varpaillaan saa olla. Ronin itseluottamus on kasvanut kun saa pomottaa pentua. Roni raukka vain ei ymmärrä että se pentu kasvaa, sieltä tulee kohta takaisin. Itseluottamuksen ja mahdollisen murkkuiän myötä ronilla on ilmennyt myös pienoista korvattomuutta ja muuta kuritonta käytöstä. Sen vuoksi en ole huolissani, pieni röyhkeys tekee ronille hyvää ja se on helppo palauttaa maan pinnalle. Lenkillä se esim. jätti luoksetulokäskyn huomioimatta, minkä lie jäniksen jäljen perässä metsässä oli. Lyhyt karkoitus laumasta sai pojan korvat palautumaan ja muistamaan mitä tarkoittaa luoksetulo.

Bradi on aika jännä tapaus. Se mielistelee vanhempiaan juuri sen verran kuin on pakko. Salakavalan ovelasti, muka nöyränä mutta häntä pystyssä. Remu ignooraa sen täysin. Bradi yrittää lipitellä, saada leikkiin mutta remu ei syty. Kai se ajattelee että jos sitä ei katso, sitä ei ole olemassa.

Pointti nyt kuitenkin oli se mitä moni ei ymmärrä. Lauman hallinta arjessa ei perustu palkkaamiseen nakilla. Eikä se perustu minkäänlaiseen väkivaltaan. Lauman hallinta on tasapainoilua kurin, hyötymisen ja ohjailun välillä. Ihminen on varustettu aivoilla millä pystyy ajattelemaan monimutkaisesti. Ihminen pystyy rakentamaan ketjuja joilla saadaan muokattua koirien käytöstä. Ihminen pystyy miettimään mitä koira haluaa ja mitä palasia sen saavuttamiseen tarvitaan sekä osaa järjestää tilanteita tavoitteen saavuttamiseksi. Ainakin jotkut osaa, toiset huutaa perkele siinä vaiheessa kun ei ymmärrä.

Yhtä koiraa voi ohjailla helposti, sen pystyy kouluttamaan tekemään tietyt asiat. Lauman kouluttaminen on aivan eriasia. Nopeat kurinpalautukset toimii, mutta jos menee hysteeriseksi huutamiseksi niin silloin on homma hävitty. Arvostuksesi laskee silmissä, sinut kyseenalaistetaan ja lauman järjestys järkkyy. Rauhallisuus, auktoriteetti ja mustavalkoisuus pitää sen kasassa.

Laumanjohtajuudesta puhuttaessa sen vastustajat monesti ottavat esille lauseen: koira ei saa kulkea ovesta ennen ihmistä. En tiedä monenko ulko-ovesta koirat saavat juosta vapaasti pihalle, meillä siitä ei kuljeta ilman lupaa.

Minulle on ihan sama miten kukanenkin koiraansa kouluttaa, mihin heidän arkensa perustuu. Kunhan koiria ei pahoinpidellä ja niille ollaan reiluja. Ja muistakaa, jos joudutte huutamaan koiralle, olette häviöllä. Nopea kurinpalautus toimii, kuten koirienkin kesken. Se on sekunnin murto-osa kun isompi tokaisee pienempää. Pienempi uskoo ettei jatka eikä sitä jäädä kyräilemään. Vartin päästä on turha kyräillä koiralle että perkele kun söit mun puhelimen. Se on pystyttävä jo unohtamaan. Ei kannata murentaa uskottavuuttaan tuollaisilla teoilla. Eikä koira ymmärrä lauseita: "Mikä vittu siinä on kun et perkeleen rakki usko että sun on tehtävä sitä ja tätä". Koira katsoo hölmönä omistajaansa että nyt se sai taas tuon selittämättömän raivokohtauksen eikä sillä ole hajuakaan mistä palaute tulee.

En tainnut tekstini kanssa päästä yhtään eteenpäin. Mutta pääsimpä purkamaan päässäni pyörineitä ajatuksia ja mielipiteitä.