Reaktiivinen, hankala termi joka ymmärretään väärin, en ole varma ymmärränkö sitä vielä itsekään. Yhdistetään monesti reagoimiseen, johon se liittyykin. Koiran koulutuksessa re-aktiivinen olisi kuvaavampi, eli käsittäisin passiivisena. Eli reaktiivinen toiminta vaatii ärsykkeen. Eli koira joka on opetettu aktiiviseksi ohjaajan aktivoitumisen kautta on reaktiivinen. Eli ohjaajan pitää olla innostava, iloinen ja muuten aktiivinen jotta koirakin innostuu. Mutta, mitenpä olet aktiivinen tilanteessa jossa pitää olla passiivinen, kuten koe. Siinä tulee monesti ongelma kokeessa. Passiivinen ohjaaja ei saa reaktiivista koiraa aktiiviseksi.
Kun ohjaajanhan pitäisi olla se reaktiivinen, koiran ollessa aktiivinen. Eli koiran aktiivisuus toimii ärsykkeenä aktivoida ohjaaja ja täten saada ohjaaja palkkaamaan koira. Eli koiran kannattaa olla aktiivinen jotta se pääsee vahvisteelle. Ja tähänhän sitä on pyritty viimeiset ajat, ohjaajan toiminta on yritetty koutsin toimesta minimoida. Ohjaajakin alkaa hommaan taipumaan, kyllä ne pitkätkin piuhat jos yhteen ottaa..
Olen huomannut että päivä kerrallaan, vähentyy oma toiminta, oli se sitten positiivista tai negatiivista ja koiran aktiivisuus lisääntyy. Eli opetan ja vahvistan asioita enemmän tarjoamisen kautta, pysyen itse passiivisena ja tämähän toimii. Ohjaajan toiminnan vähentäminen, eli kaikki, ihan kaikki (kärjistetysti) toiminta lopetetaan ja aktivoituminen tapahtuu vasta kun koira vapautetaan vahvisteelle. Eli kun toiminta vedetään minimiin, vähentyy myös mahdollisuudet tehdä virheitä jolloin koiran kuormitus on minimissä ja koiran työskentelyhalu nousee. Kuormittamisesta kirjoitin jo aiemmin ja siihen reagoiminen aktivoitumalla on opetettava erikseen.
Nämähän ei ole mitään opetuskirjoituksia, asia virheitä saattaa olla ja onkin joukossa. Lähinnä kirjoitan nyt siitä mitä asioita päässäni pyörittelen. Näitä asioita tällä hetkellä opetellaan koulutuksessa, ja koirakin ne oppii sen jälkeen. Kaikki on taas kiinni vain ohjaajasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti