Tommy Wirenin luento

Jos rehellisesti heti alkuun sanon, odotukset eivät olleet korkealla. Odottelin jotakin kukkahattupitkätukkahippiä puhumaan siitä kuinka koiraa ei saa kieltää, ja ainoastaan vahvistetaan oikeaa toimintaa ja jätetään väärä huomiotta. Joskus on kiva olla väärässä ennakkoluuloineen ja nautin suuresti luennosta. Tommy itsekin sanoi käyttävänsä laajalla skaalalla eri tyylejä operantin ollessa kuitenkin tärkein työkalu. Mun ennakkoluulot pohjautuu Kaimion kirjoihin joista kumpikin lukemani on jäänyt kesken.

Ajattelin tuoreeltaan pistää muistiin asioita joita luennolta jäi päällimmäisenä mieleen. Vaikka luento 5h kestikin tuntuu pää kumisevan tyhjyyttään kuten normaalisti, joten suuria odotuksia ei kannattane pistää. Pistän tueksi pari kuvaa kalvoista, joissa oli mun mielestä kiteytetty perustotuuksia hyvin. Ulosantini on sellaista että saatan taas hyppiä asiasta toiseen mutta koittakaa kestää, kielipolliisit on erikseen.

Tämä on mulle avautunut viime aikoina muutenkin ja olen kirjoittanut tästä vasta. Miksi yrittää vahvistaa asioita tuurilla? Pilkkomalla asia riittävän pieneksi ja poistamalla mahdollisimman monta muuttujaa annetaan koiralle paljon parempi mahdollisuus onnistua ja ohjaaja pystyy tarkasti vahvistamaan tietyn asian. Jos otetaan esimerkkinä seuraaminen, siinä on älyttömän monta vaihetta. Kaikkihan lähtee perusasentoon (pa) tulosta, perusasennossa olemisesta, liikkeelle lähdöstä, oikeasta paikasta, oikeasta mielentilasta, 3 erilaista käännöstä ja pysähtyminen. Jos haluaa rakentaa 10 seuraamisen, on jokaisen osa-alueen oltava 10 suoritus. Jos joku näistä osa-alueista on 8, ei seuraaminen voi olla 10 arvoista. Jos haluaa vahvistaa perusasennossa olemista, miksi lähes jokainen yhdistää siihen kaksi liikettä, pa tulemisen ja pa olemisen? Siinä puolitetaan jo mahdollisuus vahvistaa haluttua asiaa, vielä jos vahviste menee pieleen niin koko treeni voi mennä täydeksi nollaksi, siitä myöhemmin. Jos vahvistetaan seuraamisen paikkaa, ei koiraa kannata siirtää pa, istuttaa siinä ja tehdä liikkeelle lähtöä ennen sitä. Jos treenataan käännöksiä niin seurautetaan koiraa vielä 150 askelta ennen käännöstä. Ihan turhaa...

Tämä oli mielenkiintoinen kalvo. Mikä toimii vahvisteena? Yleensähän kaikki tietää mikä toimii parhaiten vahvisteena, mun koirilla ne on lelut. Bradille erityisesti pallo, ronillekin ehkä pallo, tai patukka, ruoka ei ole niiden veroinen mutta sekin toimii vahvisteena jos ärsykkeitä, eli häiriöitä ei ole liikaa. Tässä kohtaa tuli mullekin uusi ajatus. Aina ei ole järkevintä käyttää sitä vahvistetta joka toimii parhaiten. Kuten bradi, ärsykkeet tuottaa siinä aktiivisuutta ja aktiivisuus nousee sille tasolle ettei se enää ole oppimisen kannalta järkevällä alueella, se käy liian "kuumana".

En silti halua lähteä vallalla olevalle linjalle opettaa koiralle tekniset liikkeet matalassa vietissä ja sitten nostaa viettiä. Oppimisteorioiden ykkössääntö on että ensimmäisenä opittu malli on voimakkain, eli tietyissä tilanteissa on riski että koira palaa tekemään "matalassa" vietissä, siksi en edes opeta sitä mahdollisuutta mun koirille. Ne yritetään saada ensin oikeaan mielentilaan, pysymään siinä ja sitten oppimisen vaikeutumisen uhallakin opetetaan toimimaan heti hyvässä mielentilassa.

Sitten tämä minunkin harhaluulo, milloin koira osaa jonkun asian. Se ei osaa sitä vielä jos se yhdessä treenissä tekee 100% onnistumisella 10 maahanmenoa peräjälkeen olohuoneessa. Sen osaamista voi jo kokeilla olohuoneessa. Käskyä antaessasi et katsokaan koiraan, vaan vaikka katonrajaan, vieläkö koira menee samalla lailla maahan?Sivulle?  Entä jos käännät koiralle selän ja annat maahan käskyn? Meneekö se puhtaasti maahan vai kiertääkö eteesi että mitä puuhaat? Entä jos teet haaraperushyppyjä? Koira osaa käskyn sitten kun se tekee liikkeen puhtaasti ärsykkeistä, häiriöistä ja kaikesta välittämättä, milloin ja missä tahansa, vaikka kauppakeskuksen liukuoven vieressä perjantai ruuhkassa. Silloin se osaa, silloin se on "reaktio".

Jokaisen ihmisen sanominen koiran tekemisestä on vain mielipiteitä. Silloin kun koira sanoo oman mielipiteensä se vasta faktaa.

Ja se tärkein asia, oma käytös. Jos ohjaajan oma tyyli urautuu ei kehittymistä tapahdu. Silloin kun osaa kyseenalaistaa itsensä ja on valmis oppimaan uutta, voi kehittyä. Pitää myös olla valmis muuttumaan jos kehitystä ei tapahdu. Tässä on varmasti jokaisella oppimista ettei tukehdu omaan käyttäytymismalliinsa.

Sitten vapaamuotoisia mietteitä luennolta. Ensinnäkin, Tommyn 3000 vai oliko se 6000 koiran kokemuksella koiran oppimisen kannalta paras treenimäärä kerralla on 3x30s. Eli treenataan 30s, vähintään 30s tauko jne. Näitä sessioita koirasta riippuen voi olla päivässä n. 5kpl. Eli päivässä kannattaa treenata korkeintaan 7min 30s. Tämä siis koskee ns. uusia asioita jotka eivät ole sisäsyntyisiä toimintamalleja eikä ärsykekontrollissa.

Toinen asia, koirien ominaisuudet jotka ihminen kokee ongelmaksi. Sisäsyntyisiä tai opittuja toimintamalleja. Kumpaakaan et voi koirasta poistaa, jos sillä on sisäsyntyinen vietti tai se on oppinut jonkin asian, ainoa vaihtoehto on rakentaa vierelle vaihtoehtoinen toimintamalli jonka koira kokee palkitsevammaksi. Hyvänä esimerkkinä Tommylla oli riistavietti jäniskoiralla. Riistavietti on sisäsyntyinen toimintamalli joka kumpuaa jostain 15000 takaa domestikaation ajalta. Eli tätä ominaisuutta ei saada kitketyksi pois joten rinnalle pitää rakentaa vaihtoehtoinen toimintamalli. Jos toimintamalliksi valitaan luoksetulo, vaatii se luultavasti 15000 toistoa luoksetuloa ennenkuin se edes voisi olla samalla viivalla tuon sisäsyntyisen kanssa. Että siltä viivalta miettiä niitä koiria joita ihmiset ostavat.

No, en nyt hurahtanut miksikään operenttihulluksi. Näytevideoiden koirat ei ilmentäneet sellaista mielentilaa kuin minä haluaisin. Sama ongelma kuten monilla ns "namikoulutetuilla" tekeminen on sellaista pikkusievää virkamies työskentelyä. No, aion kuitenkin opetella lisää operanttia, sillä se tehtyä hyviä pohjia kunhan saa arvotettua tuon namin riittävän ylös että koirat nousee oikeaan mielentilaan.

Palkasta/vahvisteesta sen verran. Aina ei ole järkevintä ottaa sitä parasta vahvistetta kuten aiemmin kirjoitin. Mutta sen lisäksi tuli hyviä esimerkkejä palkan suunnasta ja palkkaustavasta. Jos halutaan että koira tekee ohjaajalleen töitä on tätäkin asiaa mietittävä? Jos koiralle opetetaan luoksetulon stoppia, ja koira vapautetaan seisomasta lentävälle lelulle, koira rallaa, leikkii ja tapporavistelee lelua. Missä kohtaa yhtälössä tulee mukaan ohjaaja? Tuleeko siinä kohtaa kun kaikki kiva loppuu? Lelua ei voi antaa koiralle jos koira ei halua leikkiä ohjaajansa kanssa eli tuole suorinta tietä tuomaan lelua ohjaajalle.

Jos tuolla systeemillä treenataan 5 kertaa stoppia ja 5 kertaa maahanmenoa, joka kerta palkaten lelu/pallo heittämällä, mitä vahvistetaan eniten? No tietty sinne lelun perään menemistä ja yksin hauskanpitoa 10 kertaa. Suunnasta sen verran, jos vahvistetaan eri suuntaan menemistä, kuten merkki, palkan suunta voi olla pois ohjaajasta. Mutta jos vahvistetaan luoksetuloa niin palkka tulee ohjaajalta.

Jotain tulee vielä mieleen varmasti, päivittelen sitten myöhemmin. Loppuun kuva joka kuvastaa meidän bradia äärettömän hyvin. Kuvan otin lauantai-iltana kun katselimme perheen kesken putousta.