maanantai 30. lokakuuta 2017

Ilonaainailoinen aksaa

Ja uutta putkeen, siis kirjoitusta. En ole tainnut kirjoittaakaan että bradi on saikulla kotikoiran hommista, sen reiden lähentäjä on revähtänyt. Minnillä alkaa olla tärpit ja bradia ei voi laittaa pihahäkkiin, nyt on taas miettimistä miten ton sekalauman kanssa menis. Bradihan on ollut suunnitelmissa kastroida, se ei palleilla tai niiden hormonitoiminnalla mitään tee. Mutta oma sairastuminen ja tulotason tippuminen vähän viivästyttää sitä suunnitelmaa. No, eiköhän pärjätä, mä muutan ainakin olohuoneen sohvalle nyt aluksi.

Ilonan kanssa kävimme taas aksatreeneissä, kerta viikkoon nyt alkuvaiheessa. Nämä etenee niin nopeasti etten pidä kiirettä enemmällä, se on vasta 11kk ja sen liikkeessä on vielä sellaista pentumaisuutta ettei sen kroppa ole kuitenkaan kehittynyt vielä riittäväksi hallitakseen sita aksassa. Tänään treeneissä teimme putki-hyppy yhdistelmää, mutkaputkesta poikittaiselle hypylle jossa koira pitäisi saada tyrkättyä hypyn taakse, melkein takaakiertoon. Eihen se meinannut onnistua, ilona on vielä sitä mieltä että palkka kuuluu joka esteen jälkeen ja mä en vielä handlaa tuota namien kanssa värkkäystä.

Saimme me ihan hyviäkin kohtia siihen. Sen lisäksi kävimme muita mutkaputkia lävitse ja ne alkaakin tulla vauhdikkaasti alun hidastelun jälkeen, ehkä ne onkin vielä ihan kivoja. Sen lisäksi esittelin ilonalle liukkaan A:n, puomin sekä keinun. Missään ei ongelmia ollut, tyttöä ei paljon huimaa. Siinä yhdistyykin hyvällä tavalla äly ja väläys. Se ajattelee asioita mutta se on silti vilkas ja tarjoaa paljon asioita, pelkäämättä turhia. Keinulle vein sen ihan namilla houkuttelemalla, kokonaiselle keinulle ja sain siitä vähän palautetta. Hidastin kyllä sen alastuloa kädellä. Joissakin asioissa olen nihilisti ja pilkon asioita pieneksi. Jossain asioissa olen ehkä epäreilu koiralle vieden ne tilanteisiin luottaen niiden ne handlaavan. Ilonakaan ei ollut moksiskaan keinusta, se on nyt esitelty sille. Nyt alan miettimään kuinka opetan sen suorittamisen.

Nyt minulla alkaa olla jo käsitys millaiset suoritukset haluan koiralleni eri esteille. Roni oli kiva ohjattava ja se teki aksaa täysillä. Mutta muutaman asian olisin opettanut myöhemmin toisin, suurinosa niistä liittyy kontakteihin ja nimenomaan alastuloihin. Nyt lähden opettamaan puomille stopin, A:lle juoksukontaktin ja keinulla pamahduksesta vapautus. Sen jälkeen mä mietin miten ehdin ilman pysähdyksiä mutta se on sen ajan murhe. Täytynee tehdä omalle fysiikalle jotain. +10kg ja vähentynyt fyysisyys töissä ja harrastuksissa ja kyllä huomaa suuren eron.

2 kommenttia:

  1. Mua pelottaa Totin kontaktit. Se penskana jo karkaili niille esteille ilman lupia. Nyt ne on ajankohtaisia ja Totti haluaisi mennä kaiken parilla loikalla mistään mitään välittämättä. Huuuuuh!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tän vuoksi odotin ilonan kanssa enne kuin se edes pääsi kentälle. Jotta voin alkaa suoraan opettamaan oikeat toimintatavat, en halua päästää sitä rallaamaan ilman sääntöjä. Voisin uskoa että tuo sen tekisi. Vaikkakin se on silti vähän ronin tyyppinen, ensin varsin varovainen tekemisissään mutta kokemuksen myötä vauhti kohoaa järjettömäksi. Mutta sellainen 4 kosketuksen A on suunnitelmissa, täydellä laukalla.

      Poista