Tokotoko

Perjantain tokot, takana normi päivä. Irrotin remmin, käsky sivulle, seuraamista, käännös vasempaan, ja palkkaus. Ja se toimii, roni tekee ilman mitään sytyttelyjä. Ilman mitään hetsauksia, hihna irti ja jään passiiviseksi, se herää heti. Jossain olemme menneet nyt oikeaan suuntaan. Teimme paljon käännöksiä, vähän jääviä, vähän hyppyä ja teimme jo ihmisryhmääkin. Roni menee leluun nyt kunnolla, sopivasti kun hetsaa ettei se ihan pääse siihen kiinni niin onpa vaan hienoa tekemistä. Jäävissä maahan meno ja seisominen sekoittuu vielä helposti. Kaikessa se takaisin palaaminen pitää ottaa kunnolla työnalle. Harjoittelin käännöksiä taas ilman koiraakin. Käytän vielä aika kovasti hartioita apuna koiralle, mutta se lukee niitä niin hienosti. Esim vasemmalle käännöksessä kunhan käännän hartiat ennen jalkoja, heittää roni peräpään heti mukaan. Pentu ajasta lähtenyt peräpään käytön harjoittelu tuottaa tulosta. Saan kentälläkin pyöriä miten vaan ja roni hoitaa työn peräpäällä, etupää pysyy oikella paikalla kokoajan.

Ja häiriön sieto kasvaa koko ajan. Ohitimme koirakoita, ihmisiä ja kävimme häiritsemässä paikkamakuuta. Kun seurautin paikkamakuussa olevia koiria kohti, omistajien välistä, hajosi vielä kontakti ja haki koirien hajua ilmasta. Nätillä seuraa käskyllä heräsi ja jatkoi työn tekoa. Vanheneminen ja oikea palkkaustyyli on saanut ihmeitä aikaan. Liikkeestä seisomisessa ja hypyn jälkeisessä pysäytyksessä on nähtävissä silmän käyttöä. Painuu aika kumaraan mutta seisoo ja on paikoillaan. Paikkamakuu, teimme taas viimeiseksi sen ja se ei ole ronille hyvä. Ronin paikkamakuu rakennetaan vireen kautta, eikä se vielä jaksa tunnin lopuksi. 30s oli maksimi ja nousi, positiivista edelleen on että se nousee minua kohti eikä mene muita häiritsemään. Tähän lääkkeeksi mietimme että alan laittamaan paikkamakuuseen erilaisiin paikkoihin, erilaisissa tilanteissa ja pitämään kiinni sen ehdottomuudesta. Ja pidennetään aikaa pikku hiljaa. Välipalkkauksella saa vain sen hajoamaan. Kaikki näyttää taas niin hyvälle. Tai siis viretila näyttää hyvälle, kaikessa muussa on enemmän tai vähemmän tekemistä.

Nyt otamme työnalle seuraavat asiat. Palaaminen koiran viereen, paikkamakuussa sillä on epävarmuus että onko se tehnyt jotain väärin. Alan palkkaamaan vaiheittain lähempää koiraa ja erikseen treenaan ihan viereen palaamista. Viereen palaaminen onnistuu paikka käskyn uusimisella vierestä. Liikkeestä seisomisessa vähän sama. Voin kävellä jo 5 metrin päähän, kääntyä, mutta kohti en voi mennä. Hypyn jälkeen seisomisessa myös. Kohti ei voi mennä tai tulee vastaan. Askel kerrallaan mennään lähemmäksi ja itse viereen palaaminen harjoitellaan erikseen. Tosin tuo on älyttömän vaikea saada vaikka eteen seisomaan, niin voimakkaasti se hakee perusasentoa. Oikealle kääntyminen, koira irtaantuu vielä liikaa. Siitä mietimme että seuraako se jalkaani vai kroppaani, siitä tulin tulokseen että se seuraa enemmän jalkaani. Eli kiinnitän huomiota että hartia linjalla saan koiran vähän painamaan ja teen käännöksen että vasen jalkani vie koiran mun edelle.

Ja ai että kun uuden pennun suunnittelu vie yöunet. Ulkopuoliset ajattelee että se on vain koira. Koiraihmiset ymmärtää ettei se ole vain koira, se on jotain paljon enemmän.