Keskiviikon liitelyt

Kävimme taas hallilla liitelemässä, jatkettiin käteen kiinnittymisteemaa. Ensin tehtiin neljän hypyn suoraa, ei onnistu eteen meno, harjoittelua vaatii. 4 esteen kaarre meni jo paremmin, siinä ei ollut ongelmia kumpaakaan suuntaan. Lopuksi teimme taas sitten pyöritystä josta tein taas hienolla paintin käytöllä oikein piirustuksenkin.

Noiden 2 esteen väli oli alle metri, eli aika tiukka paikka, ainakin meille. Kouluttaja ohjeisti uuden tyylin kuivaharjoitteluvaiheessa. Normaalisti olisin ollut 2 esteellä selkä koiraan päin, ohjannut vasemmalla  ja pyörähtänyt mukana. Kouluttaja neuvoi että koiran saa paremmin haltuun jos on selkä esteeseen päin ja ohjaa oikealla ilman pyörähtämistä, eli vetää tavallaan koiran esteen yli eteensä. Tälle varmaan olisi joku hieno nimikin aksa-slangissa, mut en tiedä sitä. Kuivaharjoittelussa tämän sisäistäminen tuotti vaikeuksia, varsinkin kun seuraavalle esteelle tuli sama pelikuvana.

No, sehän pitäisi tehdä koirankin kanssa, ronin pahin tohotus oli jo ohitse. 2 este meni ihan hyvin, pientä epävarmuutta ohjauksessa ja koira meinasi tulla syliin mutta sain sen siitä putkeen, epämääräinen siirtyminen 4 esteelle ja sain senkin ohjattua mutta sitten karkasi putken väärään päähän, otimme uudestaan ja taas roni meni väärään päähän vaikka törmäsimme kun vein sitä kohti 5. 3 kerralla sain kuin sainkin sen ohjattua 5 mutta karkasin itse 6 esteen vasemmalle puolelle josta tietysti sain ohjattua koiran ohi 7 esteestä. Tarkoituksenihan oli mennä esteiden välistä ja se onnistuikin seuraavalla kerralla. Menisi paljon paremmin jos ohjaaja pysyisi siinä mitä on suunnitellut. Jokatapauksessa nyt löytyi minun tyylini takaakiertoon, alun kangertelun jälkeen tämä tuntui hyvin luonnolliselta ja turha pyöriminen jää pois niin pysyy nuo pavut pääkopassa järjestyksessä. Eli hyvä päivä taas, opin taas uutta, koira taas ei juuri uutta tainnut oppia.

Tuo putken vasen pää on jotenkin hankala, mölleissä se teki kahdesti tuon saman. Voisin vielä kokeilla ohjata oikealla kädellä sen sinne niin yläkroppa kääntyisi ainakin oikeaan suuntaan vaikka olisin jo menossa seuraavalle esteelle.

Taukojumppana oli A ja kepit ohjareilla, niitä saimme tehdä siinä vuoroamme odotellessa. Keppeihin emme ole kuin pari kertaa tutustuneet ja ne tuottivatkin päävaivaa. Ronin mielestä ohjarit ovat ylihyppimistä varten. Saimme kuitenkin loppuun pari ehjää suoritusta johon lopetimme. Entäs sitten A, roni on siinä aika hidas, tulee aina varovaisesti alas, ei vielä oikein tiedä mitä pitää tehdä. Nyt oli taas joku vaihtanut koiran, sehän liiteli oikein siitä yli ja 2on2off pysäytyksellä se näytti että se räjähtää, vapauta jo palkalle! Mahtavaa!

Tuo asenteen, motivaation sekä innon muutos on todella hienoa. Enää ei tarvitse virpoa sitä tekemään vaan se käy leluun kiinni kuin sika limppuun. Nytkin kun nostin keppien ohjareita, se jäi seisomaan alkuun että mitä nyt tehdään, ei mitään puhetta haahuilusta.