Seuraamista ja tavoitteita.

Mietin ennen koetta että pyydänkö Minnaa filmaamaan sen. Tulin siihen tulokseen etten halua nähdä sitä videolta jos se menee ihan persiilleen. No vähän harmittaa etten filmannut. Useammalta on tullut kyselyä seuraamisvideoista joita ei oikein ole sekä siitä miten olen seuraamisen opettanut. Meidän seuraaminen on rakennettu käyttämällä kutakuinkin kaikkia mahdollisia oppeja mitä tiedän. Voisi sanoa että se on rakennettu perusasennon kautta. Perusasento on vahvistettu vahvaksi, niin vahvaksi että roni pyrkii sen pitämään itsenäisesti ilman käskyjä vaikka pyörisin karkuun sitä. Toki pentuna ja välillä myös vanhempana on imutuksella vahvistettu oikeaa paikkaa. Periaatteessa roni seuraa ilman käskyjä, seuraa käsky on vain merkki että kohta lähdetään.

Mutta ennen kaikkea seuraaminen on rakennettu vireen kautta. Pennusta asti on vire nostettu ylös. Namit ei ole juuri toimineet häiriössä eli käytössä on ollut lelupalkka. Hirveällä lelun repimisellä vire ylös ja sitten hakemaan oikeaa perusasennon paikkaa. Ikinä ei ole tehty seuraamista matalassa vireessä, joten se ei tunne sellaista vaihtoehtoa. Tästä olen saanut useammalta palautetta että ensin pitäisi opettaa seuraaminen ja sen jälkeen nostaa vire ylös. Vastoin ohjeita olen tehnyt toisinpäin ja uskon että se on varsinkin ronin kohdalla ollut juuri se avain. Se joko seuraa hyvässä vireessä tai sitten se ei seuraa, välimuotoja ei ole. Lisäksi teemme aina lyhyttä pätkää, käännöksiä aloimme tekemään vasta aivan viime aikoina seuruukaavioon. Käännökset on harjoiteltu paikoillaan tai ihan muutaman askeleen jälkeen. Peräpään käyttö on toki treenattu erikseen peruuttamalla ja pyörimällä.

On palkattu oikeasta ja vasemmasta kädestä, kainalosta, taskuista, rintataskusta, takataskusta, etu- sekä takapalkalla ja kaukopalkalla. On palkattu eteen ja taakse lelua heittämällä, takakautta oikeaan käteen ja jopa suusta. Kaikki siitä riippuen mitä sillä treenillä haetaan, paikkaa vähän eteen tai taakse, sivulle tai lähemmäs, päätä ylös ja sivulle. Joka treenissä on silti vedetty vire ylös ensin, sen jälkeen muokattu jotain muuta asiaa. Pari viikkoa ennen koetta meni treeneissä siten että roni painoi turhan paljon ja oli vähän edessä, keuli. En alkanut muokkaamaan sitä enää vaan luotin että minun jännittämiseni ja matalampi vire kokeessa vie paikkaa taakse ja niinhän siinä kävi. Kokeen jälkeisenä päivänä se taas painoi ja keuli. Nyt alan taas vetämään paikkaa taakse ja kohdalleen. Nimittäin jos seuraavassa kokeessa on vire sama kuin viimeiselle liikkeelle menossa, se keulii jo kokeessakin. Mutta ei meidän seuraaminen vielä täydellistä ollut vaikka 10 siitä tulikin. Vielä virettä ylös ja vähän tarkempi pysyminen oikealla paikalla.

Ennen kokeeseen menoa leikin ronin kanssa vähän. Lähinnä kokeilin että se syttyy siellä maneesissa. Pari perusasentoa ja pari askelta seuraamista teimme ennen kehää. Muuten keskityin pitämään koiran rauhallisena, silittelin suupielistä ja kehuin rauhallisella äänellä. Ei mitään riehumista vaan että sillä olisi mukava ja luottavainen olo. Sekin tuntui toimivan. Vire nyt ei ollut parhaimmillaan mutten sitä odottanutkaan, sitä viritellään ajan ja kokemuksen myötä. Nyt palaamme perustreeneihin, lyhyitä intensiivisiä pätkiä ja etukäteen suunniteltuja juttuja. Avoa ajatellen ehkä kannattaisi nyt aloittaa noudon opettelu. Tai ollaanhan me sitä opeteltu, viimeksi joskus loka-marraskuussa. Kaukojen vaihdot se alkaa jo osata, paikoillaan pysymistä pitää treenata.

Seuraavat kokeet olisi 4-5.5 Torniossa, sinne yritän päästä mukaan. Lauantaina tuomarina jo tuttu Kelhälä ja Sunnuntaina Aula. 18-19.5 on myös Torniossa kokeet samoilla tuomareilla. Oulussa olisi kokeet 4.5 ja 15.5 Kesäkuussa olisi ne tokon joukkue SM:t mihin olen alustavasti ehkä lupautunut, alokkaassa. Joten jos sinne haluan niin sitä ennen ei voi tulla kahta ykköstulosta. Viimeinen ykkönen pitää säästää SM:iin jos siis sinne lähden. Tosin se ympäristö voi olla liikaa mutta olisihan se hienoa saada TK1 SM-kisoista. Aina pitää olla tavoitteita. ;)