Sheippaamista?

Käsittääkseni tuo on sheippaamista mitä olen kapulan kanssa tehnyt. Meillä kapula ei ole leikkikalu vaan sen haluan varmaksi heti alusta asti. Eli olemme aloittaneet siitä että annan kapulan suuhun. Ronihan paineistuu helposti jos yritän liikaa ohjata sen tekemistä. Olen palkannut sitä siitä että se ottaa kapulan suuhun. Mitenkohän saan sen sitten pitämään sitä kapulaa, nyt sylkäisee sen ulos heti kun käyttää sen hampaissa. Olen ajatellut että tälle pitäisi opettaa heti alusta asti mahdollisimman pitkälle mutta tässä ajattelin pilkkoa asiaa enemmän. Mutta nyt olemme jämähtäneet siihen että roni ottaa kapulan suuhun ja sylkäisee sen pois. En vain saa sitä pitämään sitä. Noudon ja luopvutuksenhan se periaatteessa osaa joten ajattelin josko yrittäisin laittaa sen hakemaan kapulan ja tuomaan. Sheippaaminen ei tunnu toimivan muutenkaan tällä, se kun luovuttaa ja paineistuu hyvin nopeasti jos sitä ei pääse palkkaamaan. Jos palkkaustiheys on tarpeeksi nopea, se kyllä jaksaa loputtomasti. Kiitettävästi se kyllä toimintaa tarjoaa, mutta lähinnä sellaista mistä aiemmin palkattu.

No tänään oltiin pääsiäispäivällisellä mummulassa. Roni oli mukana ja kaveriksi tuli mökö ranskis. Onhan ne muutaman kerran nähneet ennenkin, roni on lähinnä pelännyt röhkivää koiraa. Sinänsä ikävä juttu noilla, mutta hengitys ja ääntely on sellaista röhinää. Roni ei oikein tiennyt taas miten siihen pitäisi suhtautua. Välillä jopa näytteli epävarmuudessaan hampaita, luuli vissiin murinaksi. Kyllä ne parissa tunnissa jo yrittivät hieman leikkiä mutta röhinä aina sai ronit epävarmaksi. Mutta on tuo roni helppokoira, voi ottaa ihan mihin tahansa ja se osaa esimerkillisesti käytöstavat vaikka on vasta 8kk ikäinen.

Huomenna pääsemme pitkästä aikaa hallitreeneihin, saa nähdä miten häiriötreenit menevät nykyään. Halli on vuokrattu 15.30 eteenpäin koko illaksi, eli aikaa ainakin on. Ajattelin ensin ottaa vähän tottista, sen jälkeen vasta irrottelemaan agilitya. Mutta saa nähdä jos Anniina kokeilee tuon ohjaamista agilityssä, se muuttaa suunnitelmat. Mutta jos saataisiin hyvä 5 metrin seuraaminen häiriössä, olisin onnellinen. Tiedän että roni pystyy siihen, kotona se tekee vireessä kuin vireessä jo melko hyvää pätkää. Ilman hetsaamista ja näkyvää palkkaa se vain tekee, ihanaa. Nyt ajattelin ottaa pienen imutuskuurin ja muistuttaa oikeaa paikkaa sille, välillä edistää ja ennenkaikkea ottaa liikaa matkaa minuun. Eli kun haluan koiran joka innokkaasti seuraa ihan minussa kiinni, en pidä niin pahan pientä edistämistä siihen verrattuna jos lähtee haahuilemaan sivulle jopa 20cm päähän. Käännöksiä pitää harjoitella, ronihan käyttää jo paljon paremmin takapäätään kuin remu. Mutta täyskäännöksissä se jää vähän jälkeen. Jääviä olemme vähän opetelleet ja se näkyy siinä että roni on alkanut tarjoamaan maahanmenoa jo perusasennoissakin. Jopa surkuhupaisaa kuinka nopea ja viisas tuo on, välillä ei voi kuin nauraa sille. 2 kertaa kun pääsee palkkaamaan uudesta toiminnasta, se oppii sen, ihanaa. Ei tarvitse tahkota satoja kertoja pelkästään saadakseen idean sille selville. Pääsemme melko nopeasti treenaamaan liikkeisiin varmuutta.

Nykyisellä kokemuksella sanoisin että aika perus bortsu tuo on pehmeyden ja herkkyyden kanssa. Kun sen kanssa tekee niin ei se sitten enää joka äänestä reagoi. Ja hyvällä sosiaalistamisella se on alkanut kestämään erilaisia paikkoja. Vielä kun tuo jopa ärsyttävä ylimielistely jäisi vähemmälle niin hyvä harrastuskoira siitä tulee. Mutta saan sen pysymään jopa omalla pihalla vaikka naapuri oli 3m päässä, mahtavaa, ei olisi ikinä onnistunut remun kanssa. Remua kun ei tarvinnut sosialistaa, eikä se ole ikinä pelännyt mitään ja aina ollut kuin kotonaan, on tuollainen herkkä poika ollut aika haasteellinen.

Aina vaan jaksaa ihastuttaa ronin intensiivisyys ja ennenkaikkea sen loppumaton energia. Se on ihan totta ettei bortsua saa juoksemalla väsymään. Tuollainen parin tunnin seurustelu vaikean koiran kanssa saa kakaran väsymään ettei ole edes ulos lähdössä joka tupakalla. Tuon motivaation kun saa käyttöön täydellisesti, vain taivas on rajana. On tuossa pojassa vaan niin paljon potentiaalia, sanoo kuka mitä tahansa. Katsotaan missä sarjassa mennään 5 vuoden päästä.

Ja olen huomannut että vähemmän on enemmän, ainakin jos treenien laatuun kiinnittää huomiota. Jos ei roni pysty keskittymään, jätän treenit väliin. Mulla ei ole pakko saada treenattua edes maksetulla vuorolla. Jokainen tietää että mieluummin tekee mielellään kuin väkisin. Minä olen ainakin päässyt kohtuullisiin tuloksiin suhteellisen vähillä treenitunneilla, panostamalla siihen missä mielentilassa koiraa treenaa. Ja siis että molemmilla on oikea mielentila. Helpotan treenit heti jos jommankumman ajatukset ovat muualla.