Pyörähtipä ronin iskäkin maisemissa oman laumansa kanssa. Kävimme ensin vähän kävelyllä ja koirat saivat juosta, ronin velikin oli siellä mukana. Iskä ei selkeästikään halunnut muita uroksia narttujen lähelle ja tämä aiheutti vähän ristiriitoja kahden murkkuikäisen kanssa. No kaiken kaikkiaan meni ihan hyvin. Mukava lenkki ja keskustelu tuokio. Tämän jälkeen lähdimme hallille, siellä oli kuitenkin sähläystä vuorojen kanssa joten päädyimme ulos treenaamaan. Ronin kanssa keskityimme kokeneemmassa seurassa lähinnä katseluun. Muistuttelin siinä sivussa vähän perusasennon ja seuraamisen oikeasta paikasta, alkanut taas aivan hirveä painaminen mutta korjaantui taas loppua kohti. Pientä seuruu pätkää otettiin mutta mielenkiinto  oli turhan paljon muualla. Lopuksi pari luoksetuloa että Marjo piti ronia ja juoksin jonkin matkan päähän. Pari juoksua vissiin otettiin suoraan leluun ja sitten kokeilimme eteentulon kanssa. Tämä taisi yllättää ronit joka tuli lujaa päin minua, keräili itsensä maasta ja tuli hienosti eteen. :D Taitava poika se on. Mielenkiintoista oli katsella kokeneempien treenausta, ehkä sitten ensikerralla (kokeneempina) mekin osallistumme enemmän.

Kävimme vielä lopuksikin pikku lenkillä ja urostenkin yhteiselo meni jo paremmin, johtuen ehkä siitä että uusikin uros oli mukana. Mutta sinänsä mukava että joskus pystyy tuollaisia lenkkejä tekemään, remun kanssa kun ei toisten urosten joukkoon viitsi mennä. Hauska oli myös nähdä kuinka paljon noissa oli yhteisiä piirteitä. Vaikka sanotaan että emältä tulee 75% pennulle mutta kyllä näiden käyttäytymisessä ja luonteessa oli pajon samaa.

Sitten olen miettinyt että onko näihin ohjelmoitu joku tapahtuu/ei tapahdu moodi. Kun eilen roni riekkasi 4 tuntia metässä ja kentällä voisi kuvitella että tänäänkin olisi ehkä vähän painanut. Mutta ei, ihan päinvastoin. Ikinä ennen se ei ole lenkillä painattanut noin täyttä laukkaa. Sitten jos mitään ihmeempää ei tapahdu päiviin, sen aktiivisuustaso laskee. Eli se mukautuu aina vallitsevan tilanteen mukaan, eikä ala hyppimään seinille vaikka ei pariin päivään mitään tapahtuisikaan. Muutenkin käsitykseni siitä vahvistuu että se on ihan tavallinen bordercollie, sen pehmeys vaan oudoksuttaa remun jäljiltä. Kuviahan treffeiltä ei tullut, vaikka oli siellä muka järkkärikin mukana.:D