Lauantaina kävimme kentällä, ronin kanssa otettiin vähän tottista ja A:n kontakteja, lähinnä poseerattiin kun Anniina kuvas. Kuuma päivä, koko päivä oltu pihalla ja illasta kentälle, ei siis mitenkään paras vire. Pikku virittelyllä kuitenkin kohtuullinen että saimme kuvat aikaiseksi. Sitten lenkille, remu, roni, elli ja pinna-poika. Remu ei paljon bortsuista välittänyt, mitä nyt pinnalle piti vähän aluksi murahtaa. Roni ja pinna mittailivat vissiin toisiaan juoksukilvalla, sellainen vauhti niillä oli. On se vaan hienoa katseltavaa kun kaksi bortsua juoksee ihan täysillä kilpaa.
Sunnuntaina kävimme korkkaamassa uintikauden, ronin elämän ensimmäinen uinti kerta. Vesi oli tosin matalalla ja hirveä vastatuuli, niin se oli enemmän vesijuoksua kun patukatkaan eivät lentäneet pitkälle. Eipä tuo roni arastellut pätkääkään ja remu oli villinä kuin pentu konsanaan. Illalla oli vielä viimeinen arkitottis, meitä oli kaikkiaan 2 koirakkoa. Kuuma ja raskas päivä takana, siihen nähden mahtavaa tekemistä ronilla. Lyhyttä seuraamista, paikkamakuuta ja luoksetuloa. Seuraaminen ok, paikkamakuu ok mutta luoksetulo hidas, ennakoi ehkä pysäytystä? Loppuun temppurataa, keilojen kiertämistä ja vähän agility esteitä ja putkea, sehän kyllä sujuu.
Tänään olikin sitten metsätreenit. Remulle 3 tuntia vanha puolen kilsan jälki, hienosti meni mutta tarkkuutta saisi edelleen olla enemmän. Lyhytkin oli remun mielestä, olisi maalin poistumis jäljelle lähdössä ollut. Ja ne esineet pitäisi opettaa. Ronille otin hyödyn irti tuulisesta säästä ja suht avoimesta maastosta. Maalit sijoitettiin 50-60 metriin. Eka oli lähempänä, haju löytyi hyvin ja koira irtosi kuin tykin suusta heti lähetyksestä. Tuulen ajoittaisesta pyörimisestä johtuen pistosta ei tullut ihan suora. Leikki oli kuitenkin maalilla alkanut heti, siellä patukat lenteli kun paikalle saavuin. Nyt on löytynyt SE palkka ronille, sen näkee koirasta heti kun se on hajulla, häntä ja korvat nousevat pystyyn. Toinen maalimies oli kauempana, saattoi olla jopa 70 metrissä, siitä ei alkuun saatukaan hajua vaan piti mennä vähän metsään. Sieltä löytyi haju ja koira ampui suoraan maalille, eli napakymppi ja kunnon pallopalkka päälle. Lopetimme tähän täydelliseen suoritukseen. Matkan autolle leikitimme maalimiehen kanssa ronia, ja kyllä tuntui hauskaa olevan.
Siihenkin olen tyytyväinen että vaikka vire on alkanut nousemaan, ei hallinta ole pettänyt pätkääkään. Hausta voi tulla vielä ronille mieleinen laji, tykkää juosta metsässä ja käyttää myös nenäänsä, mutta kukapa koira ei tykkäisi? :D Hauskanpito tekee tehtävänsä ja natsimainen treenaminen saa jäädä. Mutta huomenna pidämme ihan täysin vapaapäivän, montulla tai rannalla käymme vain lenkillä. Loppun vähän kuvia.
Loput kuvat Anniina Ronkainen:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti