Tänään palattiin ihan oikeaan hakutyöskentelyyn. Maasto oli ihanteellisen tasaista mäntymetsää, n. 25m päästä alkoi tiheämpi taimikko. Laitoin maalimiehen n. 30m päähän tuulen yläpuolelle, kuusen alle piiloon, varustin kahdella narupallolla. Lähdimme sitten ronin kanssa etsimään hajuvanaa. Mentiin hajulle ja roni taitavasti haki perusasennon, irrotin hihnan ja lähetin maalia kohti. 10-15m kohdalla lähti kaartamaan oikealle ja kutsuin takaisin. Laitoin hihnan, vaihdettiin hieman paikkaa ja lähetin uudestaan. Ja mikä sieltä tulee, MAALI! Häntä pystyssä juoksi suoraan maalille. Palloleikit meni hienosti ja liityin pippaloihin. Sain myös ronit kytkettyä niin ettei sille tullut mieltä että keskeytin jotain hauskaa. Seuraavan maalin sijoitin vielä syvemmälle. Oli varmaan 40 metrissä. Samalla lailla haettiin hajuvana ja lähetin koiran. Roni meni oikein hyppypomppuvauhtia maalille joka oli niin pitkällä etten enää nähnyt, paikalla saavuttuani siellä oli hienot leikit käynnissä. Lopetus oli myös onnistunut ja jätin treenaamisen siihen.
Jottei kaikki ole hehkuttamista niin oli siinä negatiivistäkin tässä päivässä. Ajattelin seurauttaa ronia siinä autolle palaillessa. Sitä olisi kiinnostanut tien varren hajut eikä millään alkanut seuraamaan. Tähän olen saanut neuvoksi ettei saa antaa sen voittaa rauhaa sillä että väistää passiivisuuteen. Joten vaadin johdonmukaisesti kunnollista perusasentoa ja pientä seuraamista. Yllättävän pitkään yritin siinä halutonta laamaa saada korrektiin seuraamiseen. Sain kuin sainkin jonkinlaisen perusasennon ja lyhyen seuraamisen, tämän palkkasin kunnon leikillä ja vapautin vielä käymään pienen hajukierroksen. Tämä laamailu vaatii työstöä, ettei mene ainakaan pahemmaksi.
Remulle teetätin jäljen, n. 500m ja 1,5h vanha. Vieläkin olisi kannattanut vanhentaa, seilaili taas jäljen molemmin puolin. Laitatin muutamia makkaroita jäljelle mutta ne tuntuivat vain häiritsevän. Paria jotain harhajälkeä se seurasi muutamia metrejä mutta palasi omalle jäljelle. Nahkat kuitenkin pysyi käsissä että sen verran vauhti hidastui jäljen vanhentamisen myötä. Läpi päästiin ja ihan kohtuullinen jäljestys kauden toiseksi jäljeksi.
Eilinen arkitottis skipattiin Äitienpäivä kiireiden vuoksi. Olihan roni mulla mukana lauantain jälkikokeessa häiriökoirana. Sen hommansa se hoiti mallikkaasti, ei alkanut ärhentelemään toiselle urokselle. Luoksepäästävyyttä pitää vaan treenata. Ei sillä että se väistäisi. Nytkin se heittäytyi selälleen kun testaaja koski siihen, rapsuta mahasta. Voi halinallea.. No, keskiviikkona alkaa agit, saa nähdä miltä siellä näyttää. Ensiviikon torstaina alkaa sitten tokot. Ensiviikosta lähtien meidän kalenteri näyttää jonkunaikaa tältä. Ma haku/jälki, ke agi, to toko ja sunnuntaina arkitottis, nämä siis vakkarit, sitten tietty omatoimiset päälle. Onneksi illat valoistuu ja lähikenttä on kuivanut...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti